115. Digimaailma?

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 35 vuotta, kun Suomi pääsi Internetin ihmeelliseen maailmaan. Alkoi alati kehittyvä digiaikakausi. Aluksi opeteltiin HTML kieltä ja pikkuhiljaa systeemit ja laitteet kehittyivät ja tänä päivänä on jo mahdollista ”vangita” tekoäly esimerkiksi, ihon sisälle laitettavan sirun myötä, hoitamaan vaikka maksuliikennettä kaupassa. Meän perällä nuorimies on asennuttanut sirun käteensä ja kaupassa käydessään hän kassalla heilauttaa kättään maksupäätteelle ja awot, ostokset on maksettu…

Kun tämä nyt näkyy olevan niin näppärää ja helppoa, niin voisiko tätä käyttää vaikka muistisairaiden, kotona asuvien vanhusten seurantaan – voitaisiinko sirulla pelastaa muistisairas vanhus paleltumasta pakkaseen, kun hän ”ottaa hatkat” kotoaan kenenkään tietämättä? Olen jo vuosia puhunut siitä, että meidät pitäisi siruttaa, kuten koirat. Ajatelkaapa kuinka näppärää olisi löytää suonlaitaan eksynyt marjastaja tai ladulla sairaskohtauksen saanut hiihtäjä. Minä voisin helposti suostua kokeilemaan tätä sirua ihoni alle. Pitäisikö tätä tekoälyä valjastaa vanhustenhoidossa enemmänkin?

Vapaaehtoisten ihmisten ihon alle asennettiin marraskuussa mikrosiruja. Kyse oli Helsingissä pidetystä after work -tapahtumasta, jonka järjesti digitaalinen innovaatiokeskus Epicenter. Lue lisää: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/913d932d-fc51-448a-a93d-130fa2723337

Suomi.fi täytti 20 vuotta 4.4.2022. Suomi.fi-verkkopalvelu auttaa erilaisissa tilanteissa olevia kansalaisia ja yrittäjiä. Suomi.fi kokoaa asioiden hoitamisessa tarvittavat tiedot, toimintaohjeet ja palvelut yhteen osoitteeseen. Tunnistautuneena voit viestiä eri organisaatioiden kanssa, antaa ja pyytää valtuuksia sekä tarkistaa omat rekisteritietosi. Lähde: suomi.fi

Meillä on siis pitkät perinteet erilaisten sähköisten palveluiden tarjonnassa ja kehittämisessä maassamme. Itse tein viime viikolla valtuutuksen sähköisten asioideni hoitoon tyttärelleni. Kätevää – kannustan kaikkia tekemään valtuutuksen.
Lue lisää: https://www.suomi.fi/valtuudet , https://dvv.fi/edunvalvonta-ja-toisen-asioiden-hoitaminen

Tein valtuutuksen tunnistautuneena ja jotta varmistin kaiken menneen oikein, soitin sitten vielä asiakaspalveluun. Verkkopalvelun kehittämisestä vastaa Digi- ja väestötietovirasto. Sieltä minua neuvottiin ystävällisesti ja sain tarvitsemaani apua asiani kanssa. Samalla annoin palautetta edunvalvontavaltuutettujen hankalasta tilanteesta, niiden päämiestensä kanssa, joilla suomi.fi valtuutusta ei ole olemassa. Äidillä ei ole – minusta tuli äidin edunvalvontavaltuutettu 3/2019. Suomi.fi valtuutuspalvelu on otettu käyttöön kun DVV (Digi- ja väestötietovirasto) on perustettu.

DVV on perustettu 1.1.2020 ja se on Suomen valtion virasto, jonka vastuulla on pitää rekisteriä Suomen väestöstä ja rakennuksista. Lisäksi se tuottaa niihin liittyen henkilö- ja rakennustietopalveluita sekä sähköisessä asioinnissa tarvittavia tunnistusratkaisuja. Lähde: dvv.fi

Jutellessani DVV:n asiakaspalvelijan kanssa, hän kertoi minulle, että syy siihen, miksi edunvalvontavaltuutetut eivät vielä pääse sähköiseen asiointiin, päämiestensä puolesta, on rekisteritietojen puuttuminen. Ne ennen 1.1.2020 vahvistetut edunvalvojat ja ne, jotka eivät ole suomi.fi valtuutuksia antaneet, eivät näy missään rekisterissä, vaan tiedot heistä ja heidän päämiehistään pitäisi kerätä manuaalisesti rekisteriksi, jotta järjestelmä heidät sitä kautta tunnistaisi ja näin sähköiset valtuudet voitaisiin antaa kaikille edunvalvojille ja edunvalvontavaltuutetuille, vaikkei suomi.fi valtuutusta olisikaan tehty.

Mitäpä tämä sähköisen valtuutuksen puuttuminen sitten tarkoittaa? No sitä se tarkoittaa, että annat joka vuosi esimerkiksi verottajalle päämiehesi tiedot paperiversioina, postin vietäväksi. Postilaatikosta löysin juuri verottajalta kirjeen, joka sisältää lomakkeen, jonka täytän äidin puolesta ja toimitan verottajalle. Vaikka verottajalla on tieto edunvalvontavaltuutuksesta, en voi tehdä sitä sähköisenä. Haet Kelan tuet paperiversioina. Vaikka Kelalla on tieto valtuutuksesta, en voi hoitaa äidin asioita sähköisesti. Et pääse kantapalveluihin, et mihinkään. Kaiken teet siis paperina, et pääse hyödyntämään sähköisiä järjestelmiä – Digimaailma?? Aika kauan menee, että meillä on toimiva järjestelmä, jos vasta vuonna 2020 on voinut tämän suomi.fi valtuutuksen tehdä… Pitäisikö DVV:n perustaa tähän projekti, joka tallentaisi tiedot manuaalisesti rekisteriksi? Mieki voisin tehdä tätä työtä etänä…

Wilma – kuluikäisten lasten vanhempien ja koulun välinen sähköinen tiedonkulun järjestelmä. Pitäisikö kotihoidossa oleville ja palvelutalossa asuville vanhuksille ja heidän läheisilleen/edunvalvojilleen tehdä samanmoinen? ”Jenny ja Taneli” raportointijärjestelmä, jolla voitaisiin lähettää ja vastaanottaa vanhusta koskevaa tietoa ja vain kuulumisia. Sillä samalla järjestelmällä voitaisiin kerätä myös palautetta?

Mysteryshoppaaja (Shoppaaja tekevät päivittäin työtä asiakaskokemuksia arvioiden. Niistä ammennetaan raaka-aineet palvelukokemuksien kehittämiseen). Voisivatko jotkut omaiset toimia kotihoidossa ja palvelutaloissa mysteryshoppaajina? Voisiko joku hoitaja olla mysteryshoppaaja? Miten saisimme kerättyä sähköisen palautteen palveluiden laadusta, koko muistisairaan palveluketjusta?

Suomessa on tällä hetkellä arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Työikäisiä heistä on 7000. Suomessa diagnosoidaan vuosittain 14 500 uutta muistisairautta. Lähde: Muistiliitto

Kunnassa, jossa asun, on 64 000 asukasta. Muistisairaiden määrä Suomessa on siis kolminkertainen, kuntamme väkilukuun verrattuna…

Kyllä digimaailma antaa meille välineet palveluiden kehittämiseen, jos me haluamme niitä käyttää?? Onko meillä sellaiset päätöksentekijät, niillä jakkaroilla, jotka voivat ohjata resursseja vanhusten ja erityisesti muistisairaiden palveluiden kehittämiseen – aikaa ja rahaa ja digiosaamista? Vaalit lähestyy – muistetaanpa vaikuttaa…