2.11.2023 Lähes kaksi viikkoa on nyt kulunut siitä, kun lääkäri päätti aloittaa äidin saattohoidon. Raskasta aikaa. Äiti on vielä täällä ❤ Mielialani aaltoilee ja välillä uskon kuoleman läheisyyteen ja sitten taas en. Toinen päivä on parempi ja toinen huonompi. Välillä äiti syö ja on hereillä, sitten voi mennä päivä, että hän ei reagoi. Kotisairaalan hoitajaJatka lukemista ”158. Saattohoitoa”
Avainsana-arkisto:äiti
157. Aamun ensimmäinen tunti..
28.10.2023 joka aamu, viikon verran, olen herännyt ennen kahdeksaa, odottamaan puhelua. Turtana. Mietteissäni. Aamun ensimmäinen tunti on kulunut istuessa ja odottaessa, että puhelin soi.. Se aamun ensimmäinen tunti on ollut se vaikein – koko viikon ajan. Sitten se toinen tunti – kahdeksasta yhdeksään, olen ollut vielä valmiudessa ottamaan viestin vastaan.. Se viime lauantainen saattohoitopäätös onJatka lukemista ”157. Aamun ensimmäinen tunti..”
156. Korppi katsoi silmiin..
22.10.2023 Kaksi viikkoa sitten tein ulkona syystöitä. Yhtä äkkiä korppi lennähti autokatoksen katolle, istui siihen, kallisti päänsä ja katsoi minua silmiin. Se ei minua säikkynyt, vaan istui siinä rauhassa ja tuijotti minua lempeillä silmillään. Sillä oli selvästi minulle asiaa – se kävi kertomassa, että lähdön aika lähenee.. Maanantaina kävin äidille apteekissa ja kun menin palvelutalolleJatka lukemista ”156. Korppi katsoi silmiin..”
155. Pidä huolta itsestäsi
11.10.2023 Mietteitä tähän päivään… Niin, vaikka se ajatuksena tosi vaikealta tuntuukin – vedä happinaamari ensin omille kasvoillesi – muistisairaus etenee vääjäämättömästi loppua kohden ja sinun tulee huolehtia itsestäsi, että jaksat kohdata määränpään, kun sen aika on. Olen siis äitini ainoa lapsi ja saanut ”vanhan koulukunnan” kasvatuksen. Äitini on hoitanut minut ja minä puolestani äitini. PitkäJatka lukemista ”155. Pidä huolta itsestäsi”
154. Näyttelyn avajaiset
22.9.2023 Artikkelikuvassa Satu ja ”Tukka” Eilen vietettiin siis ”Omaishoitajat – Kameleontit durasel puput, näyttelyn avajaiset. Tuhannet kiitokset kaikille osallistujille, kukista ja ajatuksista, joita puput herättivät ❤ Kiitos myös ystävilleni, jotka toivottivat ”Onnea näyttelyyn” ❤ Olen sanaton. Tähän on nyt tultu. Jäniksen vuoden loppupuoli ja puput ovat matkalla ❤ En kyllä mitenkään olisi voinut arvata helmikuussa,Jatka lukemista ”154. Näyttelyn avajaiset”
153. Puput muuttivat Muistituvalle
18.9.2023 Artikkelikuva: Maarit Simoska, Muistitupa Rovaniemi Eilinen sunnuntai päivä kului pupujen muuton valmistelussa. Muuttolaatikot, kuplamuovi, pupujen ja kehysten numerointi, vieraskirjan alustaminen, autoon lastaaminen ja illalla näytteille asettaminen – Puput muuttivat Muistituvalle. Tunteiden kirjo oli yllättävä. Aamulla minua ahdisti, pelotti ja jännitti. Tuntui jotenkin epätodelliselta, että minä teen tämän. Mietin, mitä äiti ajattelisi? Mietin, olenko valmisJatka lukemista ”153. Puput muuttivat Muistituvalle”
152. Tervetuloa pupunäyttelyyn
11.9.2023 Artikkeli kuvassa kutsu: ”Tervetuloa pupunäyttelyn avajaisiin…” Nyt se siis toteutuu – pupunäyttely ❤ Haastattelu ja juttu, jonka Maarit Simoska minusta ja pupuista kirjoitti kesällä, on nyt julkaistu Muistiviesti 2/2023 lehdessä ja tuossa samassa numerossa oli kutsu pupunäyttelyn avajaisiin. Hienoa, mahtavaa, loistavaa ja hurraa! Tätä en todellakaan suunnitellut etukäteen, kaikki vain tapahtui. Kun aloin kirjoitellaJatka lukemista ”152. Tervetuloa pupunäyttelyyn”
151. Muistiviesti 2/2023
Maarit Simoska: Puput toivat värit takaisin Satu Saaren elämään Kun Satu Saaren muistisairauteen sairastunut äiti pääsi palvelukotiin pari vuotta sitten, Sadun kunto romahti. Ainoana lapsena hän oli viisi vuotta huolehtinut kaikki vapaa-aikansa äitinsä arjen sujumisesta ja laiminlyönyt oman hyvinvointinsa. Satu Saari ryhtyi kirjoittamaan blogia äidin tarinasta. Blogi on korutonta kertomusta siitä, kuinka moneen eri rooliinJatka lukemista ”151. Muistiviesti 2/2023”
150. Voimaannuttava kokemus
1.9.2023 Vertaistukea antamassa ja saamassa Ajelin keskiviikkona rapiat 300 kilometriä, etelän suuntaan, kotipaikkakunnaltani, mukanani ”Hyä”, ”Edukas” ja ”Omatunto”. Olin sopinut muistiyhdistyksemme kanssa, että tulisin pupuineni ohjaamaan vertaistukiryhmää. Ryhmä oli lomalla arjestaan, mukana sekä muistisairaat, että heidän läheisensä. Muistisairaiden ollessa omassa ohjatussa toiminnassaan, kokoonnuimme läheisten kanssa omaan vertaistuelliseen tapaamiseen, sekä keskiviikko-, että torstai iltana, parin tunninJatka lukemista ”150. Voimaannuttava kokemus”
149. Blogi, näyttely ja kirja – Kokemustarina
23.8.2023 Artikkelikuvassa ”Tarinan kertoja” ”OMAISHOITAJAT – KAMELEONTIT DURASEL PUPUT” ”Tarinan kertoja” kertoo kaikille tarinansa, oman kokemuksensa. Sen, kuinka hän oli hyä ja kantoi raskasta taakkaa, turvatessaan äitipupun arkea. Hän kertoo kuinka kokkasi, pesi pyykkiä, kylvetti, leikkasi hiuksia, siivosi, toimi talkkarina, muuttoapuna, liikuttajana ja kantoi vastuun lääkehoidosta. Tarinan kertoja kertoo, miltä tuntui olla olematon, kun hänenJatka lukemista ”149. Blogi, näyttely ja kirja – Kokemustarina”
Muistisairaan äidin tarina - Blogi 