7.12.2023 Kirjoitin aamulla äidin siunaustilaisuuden käsiohjelman, siitä tuli kaunis ❤ Kaikki on nyt valmiina. Äiti siunataan hiljaisuudessa, lähimpien läsnäolleessa. Haluan kuitenkin kertoa teille, omia ajatuksiani ja tuntemuksiani valmisteluista ja kaikesta siitä, mitä tulee tehdä ja huolehtia, kun läheinen kuolee. Vaikka olinkin miettinyt etukäteen kaikki asiat, niin silti niiden tekeminen ja valmistelu veivät aikaa ja voimia.Jatka lukemista ”162. Kaikki on nyt valmiina..”
Kategoria-arkisto: Blogitekstit
161. Kaipaus
14.11.2023 Artikkelikuvassa ”Kaipaus” ”OMAISHOITAJAT – KAMELEONTIT DURASEL PUPUT” ”Kaipaus” Kaipaus on se, jonka tehtävänä on säilyttää muistot sydämessään ❤ Kaipaus on se, joka huolehtii äitipupun menehtymisen jälkeen kaikki ne asiat, jotka tulee hoitaa. Vaikka Kaipausta itkettää, hän on rauhallinen ja tyyni – nyt äitipupun on hyvä olla, hän on päässyt isäpupun luokse. Korppi on KaipauksenJatka lukemista ”161. Kaipaus”
160. 60-vuotis Hääpäivä
10.11.2023 Äiti on vihdoin isän luona ❤ Tänään he viettävät Hääpäiväänsä ❤ Niin haluan ajatella ❤ Alkuvuodesta 1963 äiti ja isä olivat ”hellupari”, jotka olivat töissä samalla työnantajalla, eri toimipisteissä. Heidän työnantajansa oli pannut merkille, että nuoripari viihtyy yhdessä. He saivat molemmat tahoillaan kutsun saapua tapaamaan työnantajan johtajaa ja olivat hermostuksissaan, miksi heidät kutsutaan ”pääkallonpaikalleJatka lukemista ”160. 60-vuotis Hääpäivä”
159. Isän luo <3
15.2.1942 – 9.11.2023 Äiti Kaipauksella ilmoitan, että äiti nukkui rauhallisesti ikiuneen, tänä aamuna. Hän lähti isän luo, koska he halusivat juhlia yhdessä huomista 60-vuotis hääpäivää
158. Saattohoitoa
2.11.2023 Lähes kaksi viikkoa on nyt kulunut siitä, kun lääkäri päätti aloittaa äidin saattohoidon. Raskasta aikaa. Äiti on vielä täällä ❤ Mielialani aaltoilee ja välillä uskon kuoleman läheisyyteen ja sitten taas en. Toinen päivä on parempi ja toinen huonompi. Välillä äiti syö ja on hereillä, sitten voi mennä päivä, että hän ei reagoi. Kotisairaalan hoitajaJatka lukemista ”158. Saattohoitoa”
157. Aamun ensimmäinen tunti..
28.10.2023 joka aamu, viikon verran, olen herännyt ennen kahdeksaa, odottamaan puhelua. Turtana. Mietteissäni. Aamun ensimmäinen tunti on kulunut istuessa ja odottaessa, että puhelin soi.. Se aamun ensimmäinen tunti on ollut se vaikein – koko viikon ajan. Sitten se toinen tunti – kahdeksasta yhdeksään, olen ollut vielä valmiudessa ottamaan viestin vastaan.. Se viime lauantainen saattohoitopäätös onJatka lukemista ”157. Aamun ensimmäinen tunti..”
156. Korppi katsoi silmiin..
22.10.2023 Kaksi viikkoa sitten tein ulkona syystöitä. Yhtä äkkiä korppi lennähti autokatoksen katolle, istui siihen, kallisti päänsä ja katsoi minua silmiin. Se ei minua säikkynyt, vaan istui siinä rauhassa ja tuijotti minua lempeillä silmillään. Sillä oli selvästi minulle asiaa – se kävi kertomassa, että lähdön aika lähenee.. Maanantaina kävin äidille apteekissa ja kun menin palvelutalolleJatka lukemista ”156. Korppi katsoi silmiin..”
155. Pidä huolta itsestäsi
11.10.2023 Mietteitä tähän päivään… Niin, vaikka se ajatuksena tosi vaikealta tuntuukin – vedä happinaamari ensin omille kasvoillesi – muistisairaus etenee vääjäämättömästi loppua kohden ja sinun tulee huolehtia itsestäsi, että jaksat kohdata määränpään, kun sen aika on. Olen siis äitini ainoa lapsi ja saanut ”vanhan koulukunnan” kasvatuksen. Äitini on hoitanut minut ja minä puolestani äitini. PitkäJatka lukemista ”155. Pidä huolta itsestäsi”
154. Näyttelyn avajaiset
22.9.2023 Artikkelikuvassa Satu ja ”Tukka” Eilen vietettiin siis ”Omaishoitajat – Kameleontit durasel puput, näyttelyn avajaiset. Tuhannet kiitokset kaikille osallistujille, kukista ja ajatuksista, joita puput herättivät ❤ Kiitos myös ystävilleni, jotka toivottivat ”Onnea näyttelyyn” ❤ Olen sanaton. Tähän on nyt tultu. Jäniksen vuoden loppupuoli ja puput ovat matkalla ❤ En kyllä mitenkään olisi voinut arvata helmikuussa,Jatka lukemista ”154. Näyttelyn avajaiset”
153. Puput muuttivat Muistituvalle
18.9.2023 Artikkelikuva: Maarit Simoska, Muistitupa Rovaniemi Eilinen sunnuntai päivä kului pupujen muuton valmistelussa. Muuttolaatikot, kuplamuovi, pupujen ja kehysten numerointi, vieraskirjan alustaminen, autoon lastaaminen ja illalla näytteille asettaminen – Puput muuttivat Muistituvalle. Tunteiden kirjo oli yllättävä. Aamulla minua ahdisti, pelotti ja jännitti. Tuntui jotenkin epätodelliselta, että minä teen tämän. Mietin, mitä äiti ajattelisi? Mietin, olenko valmisJatka lukemista ”153. Puput muuttivat Muistituvalle”
Muistisairaan äidin tarina - Blogi 