10.9.2024 niin, mitä sitä sitten tekisi?
Eilen maksoin tämän blogisivuston jälleen vuodeksi eteenpäin, joten kai minä sitten tänne kirjoittelen kuitenkin aina silloin tällöin. Edelleenkin haluan välittää kokemustietoa nyt ja tulevaisuudessa, koska siltä se näyttää, että ”tällä saralla” ei yhteiskunnan toimesta ole muutosta parempaan vielä havaittavissa…
Muistisairaan äidin tarina – blogia on kautta aikain käyty lukemassa 5688 kävijän toimesta, 17 244 näyttökertaa. Elokuussa 2024, kun blogin markkinointia tehostettiin Pupunäyttelyn aikana, kävijöitä oli vain 131 ja näyttökertoja 254. Olin toivonut enemmän huomiota, ainakin täällä ”meänperällä”, mutta jäi toiveeksi…
Media sai tiedotteen ennen ”Omaishoitajat – kameleontit durasel puput” näyttelyä, mutta mikään lehti ei julkaissut artikkelia. Olin toivonut toisin, mutta aihealue ei ole ”mediaseksikäs” ja ymmärrän kyllä meidän paikallislehtiä tästä julkaisemattomuudesta, koska sitähän voi joutua ”huonoon valoon” jos julkaisee artikkeleita ”aroista aiheista” ja näitähän ovat mm. yhteiskunnan vanhojen ja sairaiden ihmisten asioista kirjoittaminen – ketä kiinnostaa??
Pupunäyttely itsessään meni hyvin ja vieraskirjassa oli ihania, sydämeenkäyviä viestejä ❤ kiitos niistä ❤ Olipa sinne kirjoitettu jopa, että ”Näyttely oli niin hieno, että tämä menisi heittämällä Korundiin tai Aineen taidemuseoon” ❤ siis Wau ❤ No, sinne se tuskin koskaan pääsee, koska en ole taiteilija, enkä kuulu taideseuroihin…
No ei ole tullut kyselyjä, eikä tarjouksia tai kutsuja pupujen seuraavasta sijoituspaikasta, niinpä sijoitin ne takaisin kotiin, nyt tosin ”vierashuoneeseen”, jotta en ihan joka päivä tarvitsisi niitä katsella, koska ne väistämättä tuovat mieleeni äidin ja yhteisen matkamme muistisairauteen ja unholaan…
Aivoliiton ajankohtaisissa oli hyvä juttu siitä, miten aivojen etulohkon rappeuman – Otsalohkodementtian, tutkimus etenee isoin harppauksin. Tutkimuksessa sanotaan, että se on voimakkaasti perinnöllinen. Olenkin jo sitä avannut ja tuntojani asian tiimoilta kertonut. https://muistisairaanaidintar.com/2022/05/14/103-geeneissako/
Laitan linkin Aivoliiton sivuille, juttuun tähän alle.
Niin, onhan se se kirja ❤
Tulossa se on, kunhan kerkiää.. Kirja kuvitetaan pupuilla ja puput valokuvattiin ennen elokuista näyttelyä. Kerron siitä sitten lisää, jahka se alkaa olla saatavilla…
Mitäs sitä sitten? Siinäpä kysymys…
Muistisairaan äidin tarina - Blogi 