Maarit Simoska: Puput toivat värit takaisin Satu Saaren elämään
Kun Satu Saaren muistisairauteen sairastunut äiti pääsi palvelukotiin pari vuotta sitten, Sadun kunto romahti. Ainoana lapsena hän oli viisi vuotta huolehtinut kaikki vapaa-aikansa äitinsä arjen sujumisesta ja laiminlyönyt oman hyvinvointinsa.
Satu Saari ryhtyi kirjoittamaan blogia äidin tarinasta. Blogi on korutonta kertomusta siitä, kuinka moneen eri rooliin muistisairaan läheisen on taivuttava ja taisteltava omien ja läheisensä oikeuksien puolesta.
- Se oli melkoista myllerrystä. Ja kun se ja projektityö loppuivat, aloin itsekin sairastaa sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Olen edelleen mielenterveyskuntoutuja.
Ennen perheen perustamista Satu oli harrastanut kuvataidetta, mutta ruuhkavuosina harrastus oli jäänyt. Kun Sadun terveys romahti, touhukas nainen ei kyennyt tekemään juuri mitään.
- Aloin kokeilla, mitä paperimassasta voisi syntyä. Massasta alkoi muovautua pupuja, jotka yllättäen vilistivät äidin tarinaa. Pupuja on nyt noin 30, ja en yhtään tiedä, syntyykö niitä vielä lisää.
Satu Saari puhuu leikkisästi puputerapiasta.
- Tämä on auttanut omaan masennukseeni. Yhden pupun tekeminen vaatii 3-4 päivää. Siinä ehtii ajatella pupua ja työstää omia kokemuksia ja tunteita, joita asiaan liittyy. Minullahan on tunnepupuja ja tekijäpupuja.
Ja vaikka joku asiantuntija saattaisi todeta, ettei tällaisella puputerapialla välttämättä ole merkitystä, Satu on saanut itselleen apua.
- Jokainen pupu on erilainen ja näiden työstäminen on ollut voimaannuttavaa. Kun kevään ensimmäiset puput olivat musta-valko-harmaita ja oma elämä synkkää, nyt värit ovat tulleet takaisin elämääni ja puput ovat värikkäitä.
Kolme lastenlasta ovat kiinnostuneita pupuista ja tulkitsevat niitä omalla tavallaan. He löytävät ilon ja surun, vaikka taustalla olevaa tarinaa ei heille kerrotakaan.
Satu Saaren mielestä yhdenkään muistisairaan läheisen ei pitäisi joutua ottamaan vastuuta läheisestään kuten hän on joutunut. Vuosikausien sitoutuminen ja jatkuva huoli äidin turvallisuudesta ovat syöneet luottamusta palelujärjestelmään.
- Silti kykenen nyt jo listaamaan terapeutilleni, mitkä asiat elämässäni ovat hyvin ja mistä voin olla kiitollinen.
Satu Saaren blogikirjoitukset ovat osoitteessa: http://www.muistisairaanaidintar.com