23.8.2023 Artikkelikuvassa ”Tarinan kertoja”
”OMAISHOITAJAT – KAMELEONTIT DURASEL PUPUT”
”Tarinan kertoja” kertoo kaikille tarinansa, oman kokemuksensa. Sen, kuinka hän oli hyä ja kantoi raskasta taakkaa, turvatessaan äitipupun arkea.
Hän kertoo kuinka kokkasi, pesi pyykkiä, kylvetti, leikkasi hiuksia, siivosi, toimi talkkarina, muuttoapuna, liikuttajana ja kantoi vastuun lääkehoidosta.
Tarinan kertoja kertoo, miltä tuntui olla olematon, kun hänen mielipidettään ei kuultu. Kuinka hän raivosi ja taisteli.
Hän kirjoitti kokemansa tarinaksi – bloggasi ja toimi edunvalvonta-valtuutettuna.
Tarinan kertoja kertoo, kuinka nuupollaan hän oli, kun äitipupu vihdoin pääsi palvelukoloon. Kuinka hänen mielenterveys petti ja hän oli kuin sumussa, kuin varjo itsestään.
Hän kertoo sen, miten ystävät tukivat ja kuinka hän vuodatti kyyneleitä. Kuinka hän myi kaiken ja yritti rukoilla ja tehdä vaihtokauppaa rukouksillaan.
Tarinan kertoja kertoo, kuinka suuren surun läpikäytyään, alkoi pikkuhiljaa nähdä päivän kajon ja valon. Hän kertoo, miten tuska muuttui luovuudeksi ja miten hän alkoi taas nähdä elämässään värejä.
Kuinka monena hän joutuikaan olemaan – Kameleontti Durasel pupu ❤
Kokemus ja sen sanoittaminen
Tarinankertoja on viimeinen pupu, tässä tarinassa. Puputerapia tuli tarpeeseen ja se sai minut eheytymään jälleen, lähes entisekseni. Kokemuksesta tiedän, että muistisairaan rinnalla kulkeminen ei ole helppo rasti.
Haluan kertoa tarinan, sekä kirjoittamalla tätä blogia, tekemällä puputerapian tuotokset näyttelyksi, ”OMAISHOITAJAT – KAMELEONTIT DURASEL PUPUT” ja kirjoittamalla kirjaksi äidin tarinan.
Lähtökohta ajatus blogille oli se, että saan itse ”oksentaa” ulos, pahan oloni ja se, että jos voin silloittaa jonkun toisen muistisairaan läheisen polkua, kertomalla tarinamme, niin teen sen.
Muistisairaan äidin tarina – blogia on käyty lukemassa nyt lähes 10 000 kertaa ❤ kiitos ❤ Toivottavasti olen päässyt tavoitteeseeni – yksikin joka saa apua, on merkityksellinen.
Kirja on nyt ollut oikoluettavana ja kun pupunäyttely on viimeistelty, alan työstämään kirjan loppuun ja toivon, että se olisi jo jouluksi valmiina julkaisuun ❤
Pupunäyttely starttaa 21.9.2023 ja on ensimmäisessä näyttelyssä 31.10.2023 asti, jonka jälkeen se siirtyy seuraavaan paikkaan ja on siellä esillä marraskuun loppuun ❤ Tästä pupunäyttelystä kerron myöhemmin lisää..
Syksyllä matkustan puoliväliin suomea ja kerron tarinani muistisairaiden vertaistukiryhmässä. Keskustelutan ja kuuntelen omaishoitajien tarinoita ❤
Vertaistuki on äärimmäisen tärkeää ja tarpeellista, tällä tiellä.
Tärkeimmäksi tässä kaikessa tekemisessäni, näen kuitenkin sen, että muistisairaiden läheisten ja muidenkin omaishoitajien arvokas työ tehdään näkyväksi ja nostetaan päivien puheenaiheiksi ja se, että tietoa viedään päätöksentekijöille, jotta voisimme yhdessä kehittää tätä meidän yhteiskuntaa, vanhuksien ja muistisairaiden elämän laadun parantamiseen ja omaishoitajien jaksamisen turvaamiseen.
Toivottavasti Suomi kehittyy inhimilliseksi ja suomalaiset vanhukset ja muistisairaat saavat tulevaisuudessa inhimillistä huolenpitoa ja että heidän läheisiään arvostettaisiin ja kuultaisiin…
Minä yritän osaltani huutaa megafoniin!!!!!
Muistisairaan äidin tarina - Blogi 