112. Inhimillistä vai tehokasta???

8.11.2022

Inhimillistä vai tehokasta? Noei kumpaakaan.
Te, jotka olette lukeneet tätä ”Muistisairaan äidin tarina – Blogia”, olette lukeneet aiemmin artikkelin ”Apua yllättävältä taholta”. Viime vuonna, näihin aikoihin sain palvelutalolta puhelun, jossa minulle kerrottiin että, toiveitteni mukaisesti, äidille olisi nyt vapautunut pienempi huone, johon hänet voitaisiin muuttaa. Jes! ilakoin tuolloin, inhimillistä! Maallikon silminhän tilanne näyttäytyy niin, että kun muuttaa halvempaan asuntoon, rahaa jää muuhun käyttöön enämpi ja se olisi helpottanut äidin taloutta kovasti. No mutta ei meillä Suomessa jää – ainakaan palvelutalossa asuvilla vanhuksilla – koska se asiakasmaksu… ja sehän nousee heti, jos jokin muu summa alenee – soli se 167 euroa, mikä sai jäädä käteen ja tätähän mie en muistnnu…tehokasta!

Noh, äidille tuli siis asumistukea siihen isompaan huoneeseen 94,18 €/kk. Tätähän minä onneton tunari en sitten muistanut. Äiti muutti joulukuussa ja helmikuussa tuli sitten korotus asiakasmaksuihin ja tietysti se asumistuen tarkastusasia. Ilmoitin tietysti äidin muuttuneen tilanteen ja saimme päätöksen 10.2.2022 – asumistuen lakkauttaminen ja takaisinperintä, yhteensä 282,54€.

Tuolloin minulla oli vielä energiaa ja taistelutahtoa, koska minun mielestäni, koko juttu meni ”päin mäntyä” ja vielä tietysti minun, äidin edunvalvontavaltuutetun, tietämättömyyden ja osaamattomuuden takia. Päätöksen saatuani tein valituksen asiasta Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle, SAMUlle. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta käsittelee muun muassa Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen antamista päätöksistä tehdyt valitukset. Lähde: www.samu.fi

Posti kantoi perjantaina 4.11.2022 kaksi kirjekuorta em. viranomaiselta, toinen äidin nimellä, toinen minun nimellä, samaan osoitteeseen (koska olen se edunvalvoja). Kirjekuorien sisältö oli sama ja niissä oli kummassakin 8 kpl A4 sivua (yhteensä siis 16 sivua ja kaksi kirjekuorta – ei mikään edullinen pumaska, veronmaksajien maksettavaksi).

Inhimillistä vai tehokasta?
Aivan sama.

Olin jo tämän 8 kuukauden aikana (maaliskuu – marraskuu) kerennyt unohtaa, koko valituksen…. niin, kahdeksan kuukautta! Asiaa ja päätösesitystä oli valmistellut lakimies + 3 muuta viranhaltiaa ja päätösratkaisu: valitus hylätty, perustelut: – tarttis taas viranomais-Suomi sanakirjaa.. Ote perusteluista: ”Asumistuen määrä on 85% vuotuisista asumismenoista, joista on vähennetty omavastuuosuus. Asumismenojen omavastuuosuus muodostuu perusomavastuusta ja lisäomavastuusta. Asumismenojen perusomavastuu on 618,73 euroa vuodessa, vuonna 2021. Lisäomavastuu on 41,3% siitä vuositulon osasta, joka ylittää perhesuhteiden perusteella määrätyn tulorajan”.

Siis että, mitä että?? En ymmärrä…
Aivan sama.

Eniten tässä koko tapahtumaketjussa ottaa päähän se, että äitiriepu joutui minun mokan takia maksumieheksi tai tässä tapauksessa maksunaisoletetuksi 😦 Viranomainen ei ottanut minun mokaan kantaa, päätöksentekoprosessissa. Tästä päätöksestä voisin vielä valittaa Vakuutusoikeudelle.

Arvakkaappa valitanko – noen.
Aivan sama.

Mikä sitten on taas tämän tarinan opetus? No son se, että sittekkö se mummo tai pappa pääsee vihdoin sinne palveluasumiseen, niin mitään muutoksia ei enää kannata tehä – ei yhen mittään, koska jos jotaki ”palikkaa” liikhauttaa, liikahtaa sitten toinenki ”palikka”.

Mielenkiinnolla odotan, kauanko viranomaisella menee lähettää 282,54 euron (ja tietty korot) takaisinperintäkirje? Ans kö arvaan – nyt on tiistai – kyllä son jo perjantaina täälä – viimeistään maanantaina…