99. Selkä seinää vasten

17.2.2022

Tänään piti tulla käymään kuntamme ikäihmisten sosiaalitoimen virkailija, täällä minun luona, että olisimme yhdessä katsoneet äidin taloustilanteen ajan tasalle. No ei tullut hän, soitti vain ja kertoi, että hänen esimiehensä oli sanonut, että he eivät kuulemma voi vaikuttaa äidin taloustilanteeseen ja antoi minulle puhelinnumeron asiakasmaksuyksikköön, johon voisin soittaa ja keskustella tilanteesta.

No miehän soitin. Kävimme virkailijan kanssa läpi äidin tilannetta ja hän kertoi, että äidin maksuihin on tulossa maaliskuussa tarkistus ja näyttäisi siltä, että äidin hoitomaksu nousisi, kun vuokra on pienentynyt – haloo – millä te enää voitte korottaa maksuja, kun äidillä on hätnäppiä se lakiosuus enää tilillä – se 164 euroa/kk??

Tämä koko touhu on niin jotenkin hullua – kun saat jonkun osa-alueen maksuista pienennettyä, niin se nostaa toista osa-aluetta. Eli tässä ei toteudu se tavan tallaajan toiminta, että jos asut liian kalliissa asunnossa, muuta halvempaan, niin jää enämpi rahaa. Eheiii, yhteiskunta viepii jokatapauksessa kaikki.

Eikä tätä ongelmaa nyt helpota yhtään se, että pitäs nyt sitte alkaa tuo kotitalo myymään. No vaikka mie sen purkukuntoisena myisinki, niin ei sekkään oo ilmainen toimenpide. Olen ite työttömänä, niin ei sitä mullakaa rahhaa puussa kasva?? Hyvä jos sen tönön saapii ylipäätään myytyä niin, ettei ite jouvu siinäkin maksumieheksi…

Äidillä on vielä pankkiin oma pieni velka, jota pitäsi lyhentää. Millä nämä kaikki velvoitteet maksetaan?? Kun äiti ellää vielä – mie en ole tietääkseni vastuussa hänen taloudestaan omalla omaisuudellani. Pitäisikö minun antaa äidin mennä konkurssiin??

Soitan huomenna sinne Digivirastoon ja heitän hanskat nurkkaan. Minun edunvalvojan rooli päättyy nyt – minut on ajettu selkä seinää vasten ja mie en taho ennää hakata päätä puuhun. Saavat hommata äidille kunnallisen edunvalvojan ja hoitakoon hän sitten äidin velvoitteet hamaan tappiin asti. Ehkäpä hän sitten kipasee paikalliseen apteekkiin ja viepäsee äidille lääkkeet palvelutalolle, oman työnsä ohella…? Ja kun hän sitten myypäsee tuon kotitalon, niin puolet hinnasta kuuluu kyllä allekirjoittaneelle. Eihän sole kö myypästä!

Kyllä en voi kaunista sannaa sanoa tästä meidän yhteiskunnan tuesta. Kyllä tämä toiminta, josta se vähänenkin henkinen ja empaattinen tuki puuttuu kokonaan läheisille on sanonko mistä…?

Tällä kokemuksella kehoitan kyllä kaikkia samassa tilanteessa olevia, myymään heti kaikki se omaisuus, mitä sattuu olemaan, kun mummo tai pappa joutuu palvelutaloon, koska jos omaisuutta on vähän, niin viedään ne tuhkat pesästä kuitenkin jossakin kohtaa. Kehoitan myös säästämään ihan villasukanvarteen, jos sitte jonnekki haluaa pahan päivän varalle säästää…

Että molen väsyny ja masentunu tästä kaikesta – taijan soittaa huomenna myös lääkärille, jos sinne sattuu pääsemään ja hakea sairaslomaa, jos sitä sattuu työtön saamaan…