13. Kotihoito ja tiedonkulun vaikeus

Facebook päivitys 1. helmikuuta 2019

Sarvet päässä piste com. Eipä paljon naurata 👿 kotisairaanhoito aloitti torstaina. No, ensimmäisenä hoitaja soitti minulle, ettei pääse sisälle. Hän on koputellut jo tovin 🤔 
”Aha, no, miten teillä ei tieto kulje siellä kotihoidossa, missä avain on? – Olen kyllä kertonut”. Äiti ei pääse aukasemaan rollan kans ovea, eikä välttämättä kuule, kun Remu ei ole hälyttämässä (Jätin koiran kotiin, että uskaltavat tulla sisälle). 🙄 

Noh, tänään sitten menin aamulla niinkö aina, keitin puuron ja otimma lääkkeet. Laitoin äitille makkarakeiton valmiiksi lounasta varten, jonka hoitaja piti lämmittää puolilta päivin, äidille lounaaksi. Menin äitin tykö kolmen jälkeen, niin kas, makkarakeitto oli rasiassa, eikä lounasta ollu kukaan tullut antamaan 👿 onneksi oli hedelmiä pöydällä ja niitä äiti oli sitten syönyt.

Mie lämmitin keiton ja äiti söi. Sitten tein kotihommat ja lähdin. Tulin parisen tuntia sitte ommaan kottiin ja tein lumityöt ja kun pääsin sisälle, päätin jua ansaitusti lasin viiniä ja lämmittää saunan. Ja sitten soi puhelin, oli soinut jo kun olin lumitöissä.. Puhelin oli sisällä.

No kotihoito sieltä soitteli, että äiti ei ollut suostunut syömään iltalääkkeitä.. Joo ja hän, siis tämä hoitaja, on jo mennyt seuraavaan paikkaan.. Niin, olen kyllä sanonut, että äiti ottaa lääkkeet viilin kanssa, kun isot tabletit ei mene muutoin kurkusta alas 🤔 joo, o… No mie kysyin että onkos net äitin lääkkeet nyt ottamatta? Siihen tuumas hoitaja että ” No pittää vissiin lähteä takasin”..  No niimpä.. Voiha prkl. Voipiiko näihin oikeasti luottaa?????? Maksa tästä vielä sitte ja tee itte 👿

Kommentti julkaisuun 18.10.2021

Olin todella iloinen, kun vihdoin näytti siltä, että saisin apua, ainakin siksi ajaksi, kun äiti joutui syömään vahvoja lääkkeitä ja kulkemaan rollaattorilla. Oli suuri helpotus, että sain tukeutua yhteiskuntaan, vaikkakin maksua vastaan, mutta kuitenkin.

Pettymys palvelun laadusta oli suorastaan tyrmäävä. Olimme sopineet kotihoidon kanssa, mitä he tekevät ja mikä on minun osuus. Olin kertonut mistä esimerkiksi tuo kotitalon ulko-oven avain löytyisi ja ymmärsin, että tieto laitettiin näkyville heidän järjestelmiin niin, että jokainen hoitaja näkisi sen sieltä. Edellä mainittu hoitaja ei todennäköisesti ollut ”lukenut läksyjään” koska koputteli oven takana??

Koetin parhaan kykyni mukaan valmistella kaiken niin, ettei kotihoidolle jäänyt kuin ne ennalta tarkkaan sovitut tehtävät hoidettavaksi. Kävin kaupassa, laitoin ruoat valmiiksi, välipalat, lääkkeet, vaatteet – kaiken. Tuntui todella pahalta, että mikään ei toiminut.

Vieläkin nyt kun kirjoitan tätä kommenttia tuohon alkuperäiseen postaukseen, minua ahdistaa – kuinka saatoinkin tehdä omalle äidilleni näin? Että jätinkin hänet ventovieraiden ihmisten hoidettavaksi… Miten minä niin vahvasti oletin, että voin luottaa? Äiti riepu ❤

Ja jos olisin tuolloin tiennyt, mitä tuleman piti, niin en ”ikikuuna kullan valkeana” olisi tätä suostunut jatkamaan!